1. Yleistä

Tähän Signum Varainhoito Oy:n Sijoittajan tietopakettiin on koottu tietoja, joita Asiakkaalle on annettava sijoituspalveluita koskevan sääntelyn nojalla. Tarkemmat palvelu- ja tuotekohtaiset tiedot annetaan palvelun tai rahoitusvälineen tarjoamisen yhteydessä niitä koskevissa ehdoissa tai sopimuksissa. Signum Varainhoito Oy päivittää näitä tietoja tarvittaessa. Muutokset ja päivitykset tähän tietopakettiin julkaistaan osoitteesta www.signumvarainhoito.fi ja ne tulevat voimaan julkaisemispäivänä. Mikäli tietopaketin ja palvelu- ja tuotekohtaisten ehtojen tai sopimusten välillä on ristiriita, sopimus tai ehdot ovat määrääviä.

2. Tiedot Signum Varainhoito Oy:stä 

Signum Varainhoito Oy on suomalainen sijoituspalveluyritys, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt sijoituspalvelulain mukaisen toimiluvan tarjota seuraavia palveluita:

1. omaisuudenhoito
2. toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen
3. sijoitusneuvonta
4. sijoituspalveluihin liittyvät valuuttapalvelut

Yhtiö on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin Y-tunnuksella 3240103–6. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen laatimiin sopimuksiin sovelletaan Suomen lakia.

3. Yhteystiedot

Signum Varainhoito Oy:n pääkonttori sijaitsee osoitteessa: Fabianinkatu 14 B 203, 00100 Helsinki. Puhelin +358 40 745 9407, sähköposti: etunimi.sukunimi@signumvarainhoito.fi. Lisätietoja: www.signumvarainhoito.fi.

4. Valvoma viranomainen

Signumin sijoituspalvelulain mukaista toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta, Snellmanninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki ja puhelin +358 9 831 51 (vaihde), lisätietoja: www.finanssivalvonta.fi.

5. Tietojen käyttö ja tallennus

Signum Varainhoito Oy tallentaa asiakkaiden kanssa käytävät puhelinkeskustelut, sähköisen viestinnän ja muut keskustelut, jotka voivat johtaa liiketoimiin. Signum Varainhoito Oy käyttää tallenteita toimeksiantojen todentamiseen, asiakaspalvelunsa kehittämiseen, riskienhallinnallisiin tarkoituksiin sekä todisteina mahdollisten riitaisuuksien ratkaisemisessa. Toimivaltaisilla viranomaisilla kuten Finanssivalvonnalla on oikeus saada pyynnöstä kopiot tallenteista. Asiakkaalla on oikeus pyytää kopiot puhelu- ja muusta tallenteesta.

Asiakkaalle esitetyt tuntemiseen liittyvät kysymykset perustuvat lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, paljastamisesta ja selvittämisestä koskevaan sääntelyyn. Asiakkaan tuntemistietoja ja muita henkilötietoja voidaan käyttää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ja sen rikoksen, jolla rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen kohteena oleva omaisuus tai rikoshyöty on saatu, tutkintaan saattamista varten.

6. Yhtiön tiedonsaantioikeus ja huolellisuusvelvoite

Asiakas on tietoinen Yhtiön velvollisuudesta hankkia riittävät tiedot asiakkaan luotettavaan tunnistamiseen ja tuntemiseen sekä rahanpesun- ja terrorismin rahoittamisen estämiseen. Yhtiön on lisäksi tunnistettava asiakkaan edunsaaja ja asiakkaan lukuun toimiva.

Jos Yhtiöllä on huolellisuusvelvoitteen täytettyään tai muutoin syytä epäillä omaisuuden laillista alkuperää, käyttöä terrorismin rahoittamiseen taikka sisäpiiritiedon väärinkäyttöä tai muuta markkinoiden väärinkäyttöä, sillä on lain mukainen selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus sekä niistä seuraava muu mahdollinen toimintavelvollisuus. Yhtiö ei tällöin vastaa näistä toimenpiteistä Asiakkaalle mahdollisesta aiheutuvista taloudellisesta vahingosta, jos Yhtiö on noudattanut sellaista huolellisuutta, jota siltä olosuhteet huomioon ottaen voidaan kohtuudella vaatia. Yhtiötä sitoo Sijoituspalvelulain 12. luvun salassapitovelvoitteet.

7. Asiakasluokittelu, soveltuvuusarviointi ja -lausunto

Signum Varainhoito Oy luokittelee asiakkaansa ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi. Asiakasluokittelu vaikuttaa asiakkaan sijoittajansuojan laajuuteen alempana esitetyllä tavalla. 

Hyväksyttävällä vastapuolella tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla toimivaa toimiluvallista, säänneltyä tai viranomaisvalvonnassa olevaa yhteisöä, valtiota tai valtioon rinnastuvaa yhteisöä tai kansainvälistä organisaatiota sekä suuryritystä, joka antaa hyväksyntänsä tulla luokitelluksi hyväksyttäväksi vastapuoleksi. Rahoitusmarkkinoilla toimivia yhteisöjä ovat esimerkiksi luottolaitokset, vakuutusyhtiöt, sijoituspalveluyhtiöt, rahastoyhtiöt sekä eläkevakuutusyhtiöt, -kassat ja säätiöt. Valtioon rinnastuvia yhteisöjä ovat esimerkiksi keskuspankit, Valtiokonttori, osavaltiot sekä muut valtionvelkaa hoitavat yhteisöt ja kansainvälisillä rahamarkkinoilla toimivat organisaatiot. Suuryrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka täyttää vähintään kaksi kolmesta vaatimuksesta:
• Taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa
• Liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa
• Omat varat vähintään 2 miljoonaa euroa
Jotta suuryritys voidaan luokitella hyväksyttäväksi vastapuoleksi, tulee sen liiketoiminnasta ja sijoitettavien varojen alkuperästä
olla saatavilla riittävästi tietoja.

Ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan suuryritystä, jota ei luokitella hyväksyttäväksi vastapuoleksi, yhteisöä, jonka pääasiallinen toimiala on sijoitustoiminta sekä muuta asiakasta, jolla on valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä, joka ymmärtää niihin liittyvät riskit ja joka täyttää
vähintään kaksi kolmesta vaatimuksesta:
• Toteuttaa säännöllisesti suuria liiketoimia rahoitusvälineillä
• Sijoitusvarallisuuden arvo on yli 500.000 euroa
• Työskentelee tai on työskennellyt rahoitusalalla

Ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi luokitellaan kaikki ne asiakkaat, joita ei luokitella hyväksyttäväksi vastapuoleksi tai ammattimaiseksi asiakkaaksi.  Signum Varainhoidon on tarjotessaan sijoitusneuvontaa hankittava ei-ammattimaiselta asiakkaalta soveltuvuusarvioinnin tekemistä varten riittävät tiedot asiakkaan tai sen edustajan sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä lisäksi riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta ja sijoitustavoitteista, jotta Yhtiö voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä ja palveluita. Soveltuvuusarvioinnin tarkoituksena on antaa Signum Varainhoito Oy:lle mahdollisuus toimia asiakkaan etujen mukaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakas antaa lomakkeessa ajantasaiset ja oikeat tiedot ja Yhtiöllä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin. Asiakas sitoutuu ilmoittamaan tiedoissaan tapahtuvista olennaisista muutoksista. Kutakin tuotetta tai palvelua koskeva toimeksianto edellytetään ei-ammattimaiselta asiakkaalta kirjallisena tai hyväksytyllä tavalla sähköisenä vahvistuksena ennen toimeksiannontoteuttamista

Asiakasluokittelun vaikutus

Sijoittajien korvausrahaston suoja: hyväksyttävä vastapuoli ja ammattimainen asiakas eivät ole sijoittajien korvausrahaston suojan piirissä. Ei-ammattimainen asiakas voi saada korvauksen sijoittajien korvausrahastosta, mikäli Signum ei pysty suorittamaan velvoitteitaan sovitusti.

Soveltuvuusarviointi ja kohdemarkkina: Signum ei arvioi rahoitusvälineen tai sijoituspalvelun soveltuvuutta hyväksyttävälle vastapuolelle tai hyväksyttävän vastapuolen kuulumista rahoitusvälineen kohdemarkkinaan.

Lausunto sijoitusneuvonnasta ja soveltuvuudesta: Signum ei toimita hyväksyttävälle vastapuolelle tai ammattimaiselle asiakkaalle lausuntoa antamastaan sijoitusneuvonnasta tai rahoitusvälineiden soveltuvuudesta.

8.  Sijoitusneuvonta

Signum Varainhoito Oy tarjoama asiakkailleen antama sijoitusneuvonta on sijoituspalvelulain määritelmän mukaisesti ei-riippumatonta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Signum Varainhoito Oy tarjoama sijoitusneuvonta ei perustu laajaan ja tasapuoliseen analyysiin eri rahoitusvälineistä, vaan rajoittuu pääasiallisesti Signumin omiin tuotteisiin eli kahteen erikoissijoitusrahastoon, joiden salkunhoito on ulkoistettu Signum Varainhoito Oy:lle ja Signumilla on rahastoja koskeva yhteistyösopimus GRIT Rahastoyhtiö Oy:n kanssa. Näin Signumin tarjoamien rahoitusvälineiden vertailu on erittäin rajoittunutta, koska tarjonta rajoittuu ainoastaan kahteen rahastoon.

Signum Varainhoito Oy hankkii asiakkailta kaikki ne tiedot, jotka se tarvitsee ymmärtääkseen asiakkaaseen liittyvät olennaiset seikat ja joiden perusteella se voi kohtuudella varmistua siitä, kun tarjotun palvelun luonne ja laajuus otetaan asianmukaisesti huomioon, että suositeltava tai toteutettava liiketoimi soveltuu asiakkaalle.

Sijoitusneuvolla tarkoitetaan asiakkaan pyynnöstä tai Signum Varainhoito Oy:n edustajan aloitteesta tapahtuvaa yksilöllisen suosituksen antamista asiakkaalle Signumin välittämää rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi, kun sijoitusneuvonnan antamista varten on ensin kartoitettu asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja tehty soveltuvuusarviointi.

Vastaavasti Signum Varainhoito Oy:n antaessa asiakkaalle henkilökohtaisen suosituksen kerätään kaikki tarvittavat tiedot ja tehdään soveltuvuuden arviointi, jotta voidaan varmistua siitä, että henkilökohtainen suositus vastaa asiakkaan sijoitustavoitteita ja henkilökohtaisia olosuhteita sijoitus- ja säästöajan osalta ja erityisesti asiakkaan sijoitustavoitteita, kyseisen henkilön riskinsietokyky mukaan luettuna, asiakkaan taloudellista tilannetta, kyseisen henkilön tappionsietokyky mukaan luettuna, asiakkaan tietämystä ja kokemusta sekä asiakkaan kestävyysmieltymyksiä. Sijoitusneuvontaa ja henkilökohtaisen suosituksen antamista ei ole yleisluonteisten suositusten antaminen kuten esim. suositukset omaisuuslajipainotuksesta tai sijoitustutkimuksen osta, myy tai pidä suositukset. Myöskään markkinointi ei ole sijoitusneuvontaa tai henkilökohtainen suositus.

9. Toimeksiantojen välitys

Signum välittää Signum-erikoissijoitusrahastojen merkintä- ja lunastustoimeksiantoja GRIT Rahastoyhtiöön. Asiakas toimittaa Signum -erikoissijoitusrahastojen merkintälomakkeet yhtiöön sähköpostilla, postitse tai paperisena versiona välitettäväksi edelleen GRIT Rahastoyhtiöön. Rahastosijoituksista ei tehdä mitään erillistä sopimusta. Myös lunastustoimeksiantolomakkeet asiakas toimittaa kirjallisesti Signum Varainhoito Oy:lle välitettäväksi edelleen GRIT Rahastoyhtiölle. GRIT Rahastoyhtiö Oy lähettää asiakkaalle merkintä- ja lunastusvahvistukset. Asiakas saa enenen merkintäpäätöksen tekoa rahaston rahastoesitteen ja avaintietoesitteen. Asiakkaalle lähetetään rahaston kuukausikatsaus sähköpostilla tai se laitetaan tiedoksi/luettavaksi yhtiön kotisivuille. Lisäksi asiakkaalle lähetetään rahaston vuosikertomus.

10. Toimeksiantojen välittämisenperiaatteet

Asiakas voi antaa Signum-rahastojen toimeksiantoja sähköisesti tai paperisena versiona välitettäväksi GRIT Rahastoyhtiö Oy:n. Toimeksiantoja voi antaa kerran kuukaudessa. Merkintäpäivä on kunkin kuukauden viimeinen suomalainen pankkipäivä. Merkintäsumma ja toimeksianto pitää toimittaa viisi (5) pankkipäivää ennen merkintäpäivää klo 23.59.

Lunastustoimeksianto on viisi (5) pankkipäivää ennen lunastuspäivää klo 23.59. Lunastuspäivä on kunkin kuukauden viimeinen suomalainen pankkipäivä. Lunastuksen maksu on viiden (5) suomalaisen pankkipäivän kuluessa arvon julkaisemisesta.

11. Kannustimet

Kannustimilla tarkoitetaan sellaista maksua, palkkiota tai muuta etuutta, jonka Yhtiö voi maksaa tai saada muulta taholta kuin asiakkaalta sijoitus- ja oheispalvelun tarjoamisen yhteydessä. Tällaisia ovat esim. palkkionpalautukset. Kannustimena ei pidetä sijoituspalvelusta tavallisesti perittävää palkkiota tai maksua.

Signum Varainhoito Oy ei ota vastaan kannustimia kolmansilta osapuolilta eikä maksa niitä kolmansille osapuolille sijoitus- tai oheispalvelujen tarjoamisen yhteydessä. Signum tai sen henkilökunta voi kuitenkin ottaa vastaan vähäisiä, ei-rahallisia etuja, jos ne parantavat asiakkaille tarjottavan palvelun laatua, eikä niiden vastaanottaminen muodosta eturistiriitaa Signumin ja asiakkaan välille. Tällaisia etuja voivat olla esimerkiksi seminaareihin tai koulutuksiin osallistuminen ja rahoitusvälineitä tai sijoituspalveluja koskevat aineistot.

12. Eturistiriitojen välttämistä ja hallintaa koskevat periaatteet

Eturistiriitatilanne voi syntyä, kun Signumilla, sen henkilökunnalla tai toisella asiakkaalla on tarjottuun rahoitusvälineeseen tai sijoituspalveluun liittyvä asiakkaan edusta poikkeava etu tai intressi. Signum tarjoaa asiakkailleen muun muassa seuraavia palveluita, joissa eturistiriitatilanteita voi mahdollisesti syntyä:

• Toimeksiantojen välitystä
• Sijoitusneuvonta
• Omaisuudenhoito

Signum on toteuttanut kohtuullisiksi katsomansa toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Signum pyrkii ensisijaisesti tunnistamaan ja ehkäisemään aktiivisesti mahdolliset eturistiriitatilanteet muun muassa sisäisen koulutuksen, ohjeistuksen ja käyttövaltuuksien avulla. Eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja valvomiseksi Signumin henkilöstöä koskee omaa ja lähipiirin kaupankäyntiä sääntelevä sisäinen ohjeistus ja eturistiriitapolitiikka, jossa on käyty läpi eturistiriitatilanteissa noudatettavat menettelytavat. Jos eturistiriitatilanne edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta syntyy, asiakkaalle annetaan riittävät tiedot sen luonteesta ja syistä ennen liiketoimen suorittamista. Asiakas harkitsee itsenäisesti, haluaako hän, että liiketoimi suoritetaan eturistiriitatilanteesta huolimatta. Kyseinen liiketoimi voidaan myös jättää toteuttamatta eturistiriitatilanteen välttämiseksi Signumin tai asiakkaan aloitteesta.

13. Yleistä rahoitusvälineistä ja sijoituspalveluista sekä niihin liittyvistä riskeistä, asiakkaan vastuu

Rahoitusvälineiden ja sijoituspalveluiden hankintaan ja sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Myös yleisesti alhaisen riskin sijoituksina pidettyihin sijoitusluokkiin ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitustoiminnan riski koostuu useista eri riskeistä, joista osa on yhteisiä kaikille rahoitusvälineille ja osa liittyy vain tiettyihin rahoitusvälineisiin. Sijoituksiin liittyvät riskit vaihtelevat muun muassa sijoitusluokittain, rahoitusvälineittäin, toimialoittain ja maantieteellisesti. Riskin toteutuminen tarkoittaa sitä, että sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan tai osittain ja tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta tai se voi olla heikompi kuin muista rahoitusvälineistä tai sijoituspalveluista vastaavana aikana saatu tuotto.

Asiakkaan tulee perehtyä ennen sijoituspäätöksen tekemistä rahoitusvälinettä koskeviin ehtoihin, ominaisuuksiin ja niistä aiheutuviin velvollisuuksiin, jotta hän voi ymmärtää rahoitusvälineisiin liittyvät riskit ja niiden mahdolliset vaikutukset taloudelliseen asemaansa. Asiakkaan tulee harkita huolellisesti rahoitusvälineen soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen myös muuttuvissa olosuhteissa. Tehdessään päätöksiä hänen on aina perustettava päätöksensä omaan arvioonsa Signum Varainhoito Oy:stä, sijoituspalvelusta, sijoituskohteista ja sijoituspäätökseen liittyvistä riskeistä. Sijoittaja vastaa aina yksin sijoituspäätöstensä, toimintansa ja rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojensa taloudellisista seurauksista eikä ole oikeutettu saamaan mahdollisista vahingoista tai tappioista korvausta Signumilta, vaikka Signum olisikin arvioinut sijoituspalvelun tai rahoitusvälineen soveltuvuutta asiakkaalle. Yksittäisen rahoitusvälineen historiallinen volatiliteetti eli arvon vaihtelu on yksi tapa hahmottaa riskiä, mutta se kuvaa vain rahoitusvälineen arvon heiluntaa menneisyydessä eikä ota huomioon muita rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa rahoitusvälineen arvonkehitykseen tulevaisuudessa. Rahoitusvälineen riskiä ei voi mitata millään yksittäisellä mittarilla, vaan se on aina arvio eri riskien yhteisvaikutuksesta. Alla on kuvattu tärkeimpiä sijoitusluokkiin, rahoitusvälineisiin ja sijoitustoimintaan yleisesti liittyviä riskejä. Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan sijoitustoimintaan voi liittyä tai siihen saattaa tulevaisuudessa syntyä muitakin tässä määrittelemättömiä riskejä. Ulkomaisten rahoitusvälineiden omistamiseen ja vaihdantaan saattaa liittyä suomalaisiin rahoitus- välineisiin sijoittamisesta poikkeavia taloudellisia, juridisia, verotuksellisia, poliittisia ja muita ennalta arvaamattomia riskejä, jotka jäävät yksin asiakkaan vastattaviksi. Riskien toteutumisen seurauksena sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaan tai osittain. 

Force majeure -riski

Force majeure -riskillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta-arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä, jotka merkitsevät riskiä toiminnan jatkuvuudesta, ja joista sopimusosapuolet eivät ole vastuussa. force majeure -riskejä voivat olla esimerkiksi vakavat luonnonkatastrofit, kapinat, lakot ja sotatilat ja niistä aiheutuvat vahingot. force majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa merkittävästi arvopapereiden hintoihin tai mahdollisuuksiin käydä arvopaperikauppaa ja sijoittajalle saattaa aiheutua tappioita. Tämän seurauksena force majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa myös kauppojen toteutusaikatauluun.

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu markkinahintojen heilahtelusta ja se voi johtaa siihen, että sijoituskohteesta saa myydessä markkinoilla alhaisemman hinnan kuin sen osto[1]hinta on ollut. Tällöin sijoittajalle voi realisoitua pääomatappioita. Markkinariskiä mitataan yleensä volatiliteetilla. Volatiliteetti tarkoittaa rahoitusvälineen arvon vaihtelua. Sijoituksen volatiliteetin kasvaessa myös tappion tai voiton mahdollisuus kasvaa, koska osto- ja myyntihinnan välillä voi olla merkittävä ero.

Tuottoriski

Tuottoriskillä tarkoitetaan sitä, että sijoituskohteesta saatava tuotto jää heikommaksi kuin muista sijoituskohteista saatava tai sijoittajan olettama tuotto.

Korkoriski

Korkoriski aiheutuu korkojen muutoksista. Korkoriski vaikuttaa tyypillisesti joukkovelkakirjalainojen arvoon suoremmin kuin muiden rahoitusvälineiden arvoon. Korkoriski tarkoittaa sitä, että rahoitusvälineen suhteellinen arvo heikkenee koronnousun seurauksena. Korkojen noustessa joukkovelkakirjojen hinnat laskevat ja päinvastoin. Tämä perustuu siihen, että korkojen noustessa joukkovelkakirjojen omistamiseen liittyvä vaihtoehtoiskustannus kasvaa, koska sijoittajat voivat realisoida suurempia tuottoja siirtymällä muihin koronnousua heijastaviin tuotteisiin. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin rahoitusvälineisiin liittyy muitakin korkoluonteisia riskejä. Vaihtuvakorkoisten rahoitusvälineiden korkotuottoa ei voi varmuudella ennakoida.

Hyödykeriski

Hyödykeriski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu hyödykkeiden hintojen vaihtelusta. Hyödykkeiden hinnat voivat vaihdella merkittävästikin, jos luonnonmullistukset tai onnettomuudet vaikuttavat hyödykkeiden tarjontaan tai tuotantoon. Hyödykkeen hintaan voi vaikuttaa myös sotatila tai selkkaus, joka heikentää hyödykkeen tarjontaa ja tuotantoa. Jos tuotteesta maksettava korko ja/tai lunastushinta määräytyy hyödykkeen hinnan perusteella, hyödykkeen hinnan muutos voi vähentää tuotteesta maksettavaa korkoa ja/tai lunastushintaa.

Kustannusriski

Kustannusriski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu rahoitusvälineen kustannusten alentaessa kertyvää tuottoa. Rahoitusvälineen monimutkainen rakenne voi merkitä suurempia kustannuksia, sillä sijoittaja joutuu aina maksamaan tuotteeseen sisältyvistä ominaisuuksista. Kulut ja palkkiot sisällytetään yleensä tuotteiden rakenteeseen, ja siksi ne eivät ole välttämättä helposti havaittavia. Kaikki kustannukset laskevat rahoitusvälineen tuottoa.

Lainsäädäntöriski

Kaikkiin sijoituksiin voi kohdistua lainsäädännöllisiä riskejä lain[1]säädännön tai sen tulkinnan muuttumisen vuoksi. Tällainen riski voi aiheutua poliittisista, taloudellisista ja muista tekijöistä, eikä sitä voi ennakoida. Siksi riski on suurempi kehittyvillä markkinoilla, mutta se on olemassa aina markkinoista riippumatta.

Liikkeeseenlaskijariski

Liikkeeseenlaskijariskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että sijoituksen pääoman takaisin maksamisesta ja/tai tuoton maksamisesta vastuussa oleva taho, joka on laskenut liikkeelle rahoitusvälineen, ei pysty huolehtimaan vastuistaan esimerkiksi konkurssin vuoksi. Liikkeeseenlaskijariski on läheisessä suhteessa luottoriskiin. Liikkeeseenlaskijariskin toteutuessa sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman joko kokonaan tai osittain. Liikkeeseenlaskijariskin suuruutta mitataan muun muassa luottoluokituksilla. Mitä parempi luottoluokitus on, sitä alhaisempi liikkeeseenlaskijariskin voidaan yleisesti katsoa olevan tarkasteluhetkellä.

Likviditeetti- eli jälkimarkkinariski

Likviditeettiriski tarkoittaa sitä, että rahoitusvälineen ostaminen tai myyminen voi olla hankalaa tiettynä ajankohtana ostajien tai myyjien puuttuessa markkinoilta. Rahoitusvälineen likviditeettiin vaikuttavat suoraan kyseisen rahoitusvälineen kysyntä ja tarjonta sekä epäsuorasti myös muut tekijät, kuten markkinahäiriöt (esimerkiksi pörssin toimintakatkos) tai infrastruktuuriongelmat, kuten rahoitusvälinekauppojen selvitysprosessin puutteet tai häiriöt.

Luotto- eli vastapuoliriski

Luottoriski on tappion riski siitä, että joku rahoitusmarkkinoiden toimijoista ei kykene vastaamaan velvollisuuksistaan. Velvollisuuksia voivat olla esimerkiksi velvollisuus palauttaa talletus[1]varoja tallettajalle, maksaa velka, vastata takauksesta, tehdä sopimuksen mukainen suoritus tai täyttää muu sopimusvelvoite.

Maksukyvyttömyysriski

Maksukyvyttömyysriskillä tarkoitetaan riskiä kaupankäynnin vastapuolen tai arvopaperinvälittäjän maksukyvyttömyydestä tai laiminlyönnistä, joka voi johtaa rahoitusvälinepositioiden likvidointiin tai sulkemiseen ilman asiakkaan suostumusta tai siihen, ettei sijoituksen arvoa palauteta asiakkaalle.

Oikeudellinen riski

Oikeudellinen riski tarkoittaa sitä, että vastapuoli ei välttämättä noudata lakeja tai asetuksia tai osa- puolten välisissä tiedoissa tai sopimuksissa voi olla puutteita.

Operatiivinen riski

Sijoitusmarkkinoilla rahoitusvälineitä tarjoaviin palveluntarjoajiin liittyy operatiivisia riskejä, joita voi aiheutua esimerkiksi ulkoisista tekijöistä (esimerkiksi tulipalo, terrorismi), teknologiasta sekä henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta, jotka johtavat vahinkoihin tai tappioihin tai vaikuttavat toiminnan vaikeutumisen kautta sijoittajan toimintamahdollisuuksiin. Operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstö- ja organisaatiomuutokset.

Selvitysriski

Selvitysriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa arvopaperikaupan vastapuoli ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan huolimatta siitä, että toinen osapuoli on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa. Tästä saattaa aiheutua sijoittajalle tappiota. Selvitysriskiä voi sisältyä erityisesti rahoitusvälineiden kaupankäyntiin kehittyvillä markkinoilla, joilla maksu ja rahoitusvälineen luovutus tapahtuvat erillään toisistaan.

Systeemiriski

Systeemiriski tarkoittaa koko finanssimarkkinoihin ja sen rakenteisiin liittyvää riskiä. Näitä voivat olla esimerkiksi yhden toimijan maksukyvyttömyyden aiheuttamat seurannaisvaikutukset koko finanssisektorille, kaikkien tai useimpien finanssialan toimijoiden altistuminen samalle riskille, riskien kertautumisesta aiheutuva yleinen riski ja tietyn markkinan tai koko finanssijärjestelmän romahtaminen.

Toimiala- ja maantieteellinen riski

Toimialariski tarkoittaa sitä, että toimialaa koskeva odottamaton tapahtuma vaikuttaa koko toimialan tulokseen ja toimialaan liittyvään rahoitusvälineeseen. Maantieteellisellä riskillä tarkoitetaan puolestaan riskiä, jolloin edellä mainittu odottamaton tapahtuma koskee jotain tiettyä maantieteellistä aluetta.

Valuuttariski

Euroissa sijoituksia tekevän sijoittajan näkökulmasta valuutta riskisisältyy kaikkiin rahoitusvälineisiin, joiden arvo on riippuvainen muusta valuutasta kuin eurosta. Rahoitusvälineen arvoon vaikuttaa tällöin paitsi itse rahoitusvälineen arvo niin myös rahoitusvälineen valuutan arvo suhteessa euroon.

Verotusriski

Verotus on kansallista ja siihen liittyy yleensä poliittisia ja taloudellisia tarkoitusperiä. Verosäännöt ja niiden täytäntöönpano muuttuvat aika ajoin ja muutos voi johtaa sijoittajan kannalta välittömästi tai välillisesti epäsuotuisampaan lopputulokseen. Muutoksia verotukseen saatetaan tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta. Sijoituksiin voi liittyä myös monimutkaisia sijoittajakohtaisia veroseuraamuksia.

Vipuvaikutusriski

Vipuvaikutusriski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu rahoitusvälineen arvonvaihtelun moninkertaistumisesta vivutuksen käytön johdosta. Vipuvaikutuksen käsitettä käytetään kuvaamaan keinoja tai strategioita, joilla moninkertaistetaan mahdolliset voitot tai tappiot. Näistä esimerkkejä ovat varojen lainaaminen tai johdannaisten kaltaisten tuotteiden käyttäminen. Vipuvaikutusta käytetään rahoitusvälineissä yleensä suurempien tuottojen tavoittelemiseksi, mutta vipuvaikutus saattaa moninkertaistaa helposti myös tappiot