1. Korot: Sijoitukset suurimpien länsimaiden inflaatiosuojattuihin valtionlainoihin siten, että myös korkosalkku on pääosin suojattu korkoriskiltä. Salkkuosion tarkoituksena on antaa lyhyen aikavälin suojaa inflaatiota ja inflaatio-odotusten nousua vastaan.
2. Arvometallit: Sijoitukset arvometalleihin (valtaosin kultaan, mutta myös hopeaan) ja yhtiöihin, jotka toimivan esimerkiksi kullankaivuussa ja sen jalostuksessa ym. liiketoiminnassa. Salkkuosion tarkoituksena on antaa lyhyen aikavälin suojaa geopoliittisia riskejä vastaan ja keskipitkällä aikavälillä antaa reaalista pääoman arvon säilymistä.
3. Osakkeet – maltillisen riskin yhtiöt: Sijoitukset kohdistuvat pörssilistattuihin yhtiöihin, joiden liiketoiminta on mahdollisimman riippumatonta suhdannevaihteluista, inflaatiosta, korkojen vaihtelusta ja vielä siten että yhtiöiden liiketoiminta liittyy ja varautuu globaaleihin poikkeustilanteisiin (esim. geopoliittiset kriisit). Sijoitukset on hajautettu globaalisti maakohtaisen riskin vähentämiseksi.  
4. Osakkeet – Digital Assets yhtiöt: Sijoitukset kohdistuvat pörssilistattuihin yhtiöihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden osallistua Bitcoin-ekosysteemin ja lohkoketjuteknologian mahdollistamaan rahajärjestelmän murrokseen. Salkkuosion tarkoituksena on antaa pitkällä aikavälillä olennaisesti osakemarkkinoita korkeampaa tuottoa ja vastata inflaatioriskiin sekä nykyisten  rahajärjestelmien mahdollisiin kriiseihin.

Rahastosalkun osien keskinäinen painotus on määräävä osa rahaston sijoitusstrategiaa ja salkunhoitoa. Rahaston osasalkut ovat historiallisesti tarjonneet hyvää negatiivista korrelaatiota toisiaan vastaan tasapainottaen koko salkun tuottoa ja vähentäen riskiä eri markkinatilanteissa. Salkkuosioiden keskinäinen oikea painotus on välttämätöntä, jotta rahaston tuotto ja potentiaalinen riski toimivat hyvin mahdollisimman erilaisissa markkinatilanteissa. Sijoitusstrategian tavoitteena ei ole ainoastaan hallita lyhyen aikavälin markkinavaihtelua, vaan ennen kaikkea välttää merkittäviä arvonlaskuja, joita sijoittajat ovat kokeneet viime vuosien kriiseissä. Tällaisia ajanjaksoja ovat olleet esimerkiksi koronaepidemian aiheuttama markkinashokki keväällä 2020 sekä nopean inflaation, geopoliittisten jännitteiden ja Ukrainan sodan heikentämä markkinaympäristö vuonna 2022. Tuoreena esimerkkinä strategian toimivuudesta voidaan pitää kevättä 2025, jolloin Yhdysvaltojen uuden hallinnon kauppapoliittiset linjaukset ja merkittävien tullikorotusten uhka johtivat voimakkaaseen osakemarkkinoiden laskuun, mutta rahaston hajautettu allokaatio auttoi tasapainottamaan kehitystä.